Muut ehkäisymenetelmät

Suomessa on pelkkää keltarauhashormonia (progestiinia) sisältäviä ehkäisyvalmisteita pillereinä, kapseleina ja injektioina. Progestiiniehkäisyltä puuttuvat estrogeenien vasta-aiheet. Progestiinin käyttöön ei siis liitetä veritulppariskin lisääntymistä. Menetelmän voivat valita veritulpan sairastaneet, verenpainetautia sairastavat, diabeetikot, yli 35-vuotiaat tupakoivat jne. Rintasyövän sairastaneelle progestiiniehkäisyä ei suositella.

Minipillereitä voivat käyttää sellaisetkin naiset, joilta estrogeeni on kielletty. Minipillereiden käytössä säännöllinen muistaminen on vielä tärkeämpää kuin yhdistelmäehkäisypillerien yhteydessä. Minipillereitä saa käyttää myös imetyksen aikana. Pillereitä otetaan säännöllisesti päivittäin, ilman taukoja. Tästä seuraa tavallisin sivuoire, kuukautiskiertojen epäsäännöllisyys, tiputteluvuodot tai toisaalta vuotojen loppuminen lähes kokonaan.

Mikäli pillerin unohtelu on ongelma, voidaan käyttää usean vuoden ehkäisytehon antavia keltarauhashormonikapseleita, ehkäisykapseleita(implantteja), jotka sijoitetaan ihon alle. Suomessa on markkinoilla kaksi valmistetta: levonorgestreelia vapauttavat ehkäisykapselit, joissa on kaksi sauvaa, ja joiden ehkäisyteho kestää 5 vuotta sekä etonogestreeliä vapauttava ehkäisykapseli, joka on yksi sauva ja jonka ehkäisyteho kestää 3 vuotta. Ehkäisykapselit ovat varma ehkäisykeino, joskin yli 75 kg:n painoisilla teho voi olla heikentynyt. Ehkäisykapselit sopivat kaikenikäisille naisille. Ehkäisykapseleiden yleisimpiä haittavaikutuksia ovat erilaiset vuotohäiriöt (vuotojen poisjääminen, kiertojen epäsäännöllisyys, tiputtelu), jotka useimmiten kuitenkin asettuvat ensimmäisen käyttövuoden aikana.

Ehkäisykapselin vaihtoehto on injektiomuotoinen progestiini pistos. Progestiini (medroksiprogesteroniasetaatti) annostellaan pistoksena syvälle lihakseen kolmen kuukauden välein. Valmisteen käyttöä hankaloittaa ruiskemuotoinen annostelu, mutta sen etuna on edullinen hinta.